Salon kaupunkikeskusta ja maaseutu tarvitsevat toisiaan

Salon väkiluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut n. 3000:lla asukkaalla. Viimeisten vajaan kahden vuoden aikana Salosta on kuitenkin tullut muuttovoittokaupunki. Alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus aiheuttavat sen, että kokonaisväkiluku ei kasva kuukausittain. Syntyvyyteen ja kuolleisuuteen emme pysy niinkään vaikuttamaan, mutta muuttoliikkeeseen kylläkin.
Mikäpä alue ei haluaisi uusia asukkaita ja etunenässä lapsiperheitä, mutta millä keinoin voimme houkutella heitä muuttamaan Saloon? Työmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta töihin tulevien on myös saatava siirtämään kirjansa Saloon. Siihen tarvitaan sellaisia vetovoimatekijöitä, joita ihmiset tänä aikana arvostavat.

Salossa on oltava jotakin erityistä, millä houkutella pääkaupunkiseudun ja muun Suomen lapsiperheitä tarjolla oleviin edullisiin kiinteistöihin, tai rakentamaan Saloon. Tärkeää on myös pitää huolta täällä jo asuvista salolaisista eli pitovoimasta. Palvelut ovat tässäkin ensisijaisessa roolissa.

Kaupunkikeskustalla on merkitystä Salon yleisilmeen muodostumiseksi. Jokiranta, tori iltatoreineen, liikunta- ja kulttuuritarjonta sekä pikkukaupungin luonne mainioine palveluineen ovat seikkoja, joilla erotumme muista kaupungeista.

Kaupungin keskustan monipuoliset, laadukkaat kaupalliset palvelut kivijalkaliikkeineen sekä ydinkeskustassa sijaitsevat kauppakeskukset ovat Salon vetovoimatekijöitä. Niiden toimintaedellytyksistä ja helposta saavutettavuudesta pitää huolehtia muun muassa kaavoituksella. Kun meillä ei ole vetovoimaista ”vanhaa kaupunkia”, turvataan uuden rakentuminen!

Maaseudulla on valinnanvaraa asuinpaikan etsijälle, mutta jollakin perusteella päätös syntyy. Palveluiden perustarjonnan on oltava kunnossa. Tämä tarkoittaa usein kohtuullisen välimatkan päässä olevaa päiväkotia ja alakoulua lapsiperheille tai sellaisiksi aikoville, Jonkinasteisia terveyspalveluita pidetään myös tarpeellisina. Kirjasto olisi hyvä ja lähikaupan palvelut plussaa.

Salo on maantieteellisesti varsin laaja, ja historia on rakentanut siitä monikeskuksisen, mutta samalla myös monipuolisen. Meillä on laaja maaseutu, järviä, jokia ja suuri merellinen alue saaristoineen. Koko alueen pitäminen asuttuna synnyttää luonnollisesti myös aluepoliittista keskustelua ja kilpailua. Kilpailu on monessa yhteydessä hyvä ja eteenpäin vievä asia, mutta Salon edun mukaista olisi kokonaisuuden eteen tehtävä työ. Päätöksenteossa, päätösten valmistelussa ja kuntalaisten mielipiteen huomioon ottamisessa on parannettavaa. Liian paljon ja usein mennään konsulttien toimistoissa tekemien yksinkertaistettujen laskelmien taakse, kuten kouluverkon osalta on nähty.

Maaseutua ja keskustaajamaa ei ole syytä asettaa toisiaan vastaan, vaan tarkastella asioita monesta näkökulmasta. Salossa on hyviä esimerkkejä kylistä, jotka ovat itse lähteneet luomaan myönteistä asenneilmapiiriä ja saaneet aikaan positiivisen kierteen asukkaissaan. Hyvinä esimerkkeinä ovat Hajala, Märynummi, Teijo, Mathildedal ja Särkisalo.

Kylien myönteisen ilmapiirin luominen käynnistyy useasti yhden tai muutaman henkilön toimeliaisuudesta. Positiivinen kierre kertautuu kyläyhteisössä ja luo edellytyksiä kylien kehittämiseen ja asukkaiden saamiseen. Vastakkain asettelu ei palvele kenenkään etua.