TULEEKO AMBULANSSI JA PALOAUTO VAALIEN JÄLKEEN NOPEAMMIN?

Olen vastannut lähes kaikkiin aluevaalien vaalikoneisiin. Yksi kysymys tai oikeastaan väittämä jäi erityisesti mieleen: ”Paloautot ja ambulanssit tulevat nopeammin paikalle, kun hyvinvointialue aloittaa.” Aluksi se nauratti, mutta lopulta pisti miettimään uudistuksen syvintä olemusta pelastustoimen osalta.

Aluehallintouudistus on suuri haaste monella tapaa. Uuden hallintohimmelin alle ollaan siirtämässä myös pelastustoimi. Viime aikojen vaalikirjoituksissa tämän ihmishengen kannalta keskeisen toimialan tulevaisuuteen otetaan kantaa vain sivulauseissa - jos niissäkään. Kuntalaisen kannalta on olennaista, että apu tulee perille yhtä nopeasti kuin tähänkin saakka, onpa sitten kyse ambulanssista tai paloautosta.

Pelastuslaitoksen palveluverkosto on meillä Varsinais-Suomessa rakennettu valmiiksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi jo vuoden 2004 alueellistamisen yhteydessä. Näin ollen hallinnollisesti uudistus ei näillä näkymin tarjoa juurikaan muuta kuin riskejä. Näistä selvästi suurin on rahoituksen riittävyys. Valtionrahoituksen tulee olla riittävä asianmukaisen pelastustoimen turvaamiseksi. Kun uusi alue väistämättä tulee kipuilemaan rahoituksen riittävyyden kanssa, niin suuri riski on, että pelastustoimi jää sosiaali– ja terveyspalveluiden jalkoihin.

Pelastuslaitoksella on 550 päätoimista työntekijää, jotka kaikki siirtyvät Turun kaupungilta hyvinvointialueelle. Heillä on luonnollisesti huoli oman työn jatkumisesta, palkkauksen tasosta ja työnantajan velvollisuuksien sekä hyvän yhteistyön turvaamisesta. Tulevien valtuutettujen tulee muistaa huolehtia pelastustoimen asemasta uudistuksen jokaisessa vaiheessa. Myös sopimuspalokuntien, eli VPK toiminnan jatkuminen on turvattava yhteistyössä niiden kanssa.

Edustan Salon seutua aluehallintouudistusta valmistelevan väliaikaisen toimielimen poliittisessa seurantaryhmässä. Työskentely on edennyt vaiheeseen, jossa valmistellaan hallinto-organisaatiota. Seurantaryhmän esityksestä Varsinais-Suomessa esitetään käytettäväksi lautakuntamallia, jossa lautakunnilla on valmistelevan roolin sijasta oikeudellinen toimivalta. Käytännössä tämä tarkoittaa pienempää päätösvaltaa verrattuna esim. Salon kaupungin lautakuntiin. Pidin itse tärkeänä, että pelastustoimi saa oman lautakunnan ja näin myös päätettiin edetä. Muuten esitetään käyttöön otettavaksi itselleni vierasta ”elämänkaarimallia”, jonka käytännön sisällöstä ei vielä tunnu olevan selkeää käsitystä kaikilla muillakaan. Toivottavasti sillä on kuitenkin vaikutusta kuntalaisten käytännön hyvinvointiin enemmän kuin byrokratian lisääntymiseen!